Tähän aikaan vuodesta puutarhaihmisillä kihelmöi jo multasormia ihan satasella. Olen saanut haravoitua nurmikon, siis sen viime vuonna kylvetyn ja elossa näyttäisi olevan. Koivuaita joka myös viime kesänä saatiin siirrettyä lähiseuduilta tontin rajalle on suurimmaksi osaksi hengissä, vain pari kuollutta. Jasmikkeet jotka loppukesästä istutin ovat luultavasti hieman hitaampia eikä niistä näe vielä oikeastaan mitään. Siinä ainokaisessa kukkapenkissä näkyy elonmerkkejä ja humalat tunkevat mullasta niin että kohisee. Vieraan silmä näkee vain muutaman hassun risun mutta minun visioni ovat jo monta vuotta edellä ja näen ihan selvästi rehevän puutarhan jota ei oikeasti vielä siis ole. Ystävättäreni kanssa olemme kovasti suunnitelleet kesäkuun alussa retkeä  tänne. Sain pienen summan Mummin perintöä ja pienen pähkäilyn jälkeen olen päättänyt sijoittaa sen puutarhaan ja se tuntuukin nyt oikein sopivalta ratkaisulta. Ajattelin ensin tylsästi lyhentää yhtä lainaa mutta siippa ja lapset sanoivat ettei Mummin rahoilla mitään lainaa voi lyhentää vaan siitä pitää jäädä joku muisto.

Tänään olin niin kuitti työpäivän ja liian lyhyen yön jälkeen että nukahdin sohvalle iltapäivällä. Napero tuupertui keittiön latialle ruuan jälkeen ja nukkuu samaa soitoa vieläkin. Siipalla ollut vapaapäivä tänään ja on ollut onkimassa ja hiihtämässä päivän... jotkut osaa naattia tästä elämästä. Minä sen sijaan olen ostanut uuden pensselisetin tänään ja ajattelin huomenna ruveta maalaamaan verannan kattoja, ikkunanpieliä ym keskeneräisiä juttuja, pitänee kysyä naapurilta tikapuita lainaan. Hiihtopäivä olisi ihana mutta toisaalta tekisi mieli saada jotain aikaiseksikin. Koulullakin pitää huomenna käydä Neiti Myyn arviointikeskustelussa. Neiti on kunnostautunut Joulun jälkeen koulunkäynnin suhteen todella hienost mutta nyt viime aikoina on ollut taas jotain kiemuraa, saa nyt sitten nähdä.

Töissä on meininki kansainvälistynyt, meidän kahden suomalaisen lisäksi on kuvioihin ilmestynyt yksi ruotsalainen, yksi venäläinen ja vielä korealainenkin. Hieno homma vaan että tulee uutta verta tantereelle, sitä tarvitaan. Itse olen edelleen pähkäillyt työkuvioiden kanssa ja en oikein tiedä mitä mieltä olisin. en olen kuitenkin päättänyt että jos työhaastatteluun tulee kutsu niin otan sen kyllä ihan tosissaan, katsotaan nyt kuuluuko sieltä mitään.  Perhe on jo pedissä ja ehkä minunkin pitäisi siirtyä unten maille, olen nimittäin väsynyt.