Rasittavaa valvoa silloin kun tietää että pitäisi/voisi nukkua, mutta ei. Olen aina ollut hyväuninen mutta nyt on tainnut loppuraskauden hormonit tehdä tehtävänsä vaikka yritän selittää niille että kerkiää sitä valvoa sitten synnytyksen jälkeenkin... Vauva syntyy varmasti öiseen aikaan kun nyt jo valvottaa. Olen päässyt jo raskauden siihen vaiheeseen että peseminen ja puunaaminen tuntuvat olevan tärkeintä koko maailmassa, itseni tuntien en kuitenkaan ole kovin huolissani siitä koska tiedän sen olevan ohimenevää. Sairaalakamppeita en ole vielä pakannut ja tänään tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo että pitää alkaa valmistautumaan lähtöön.

Kotona sattui eilen karmea vessaepisodi eli yläkerran pönttö meni tukkoon.Tämä olisi sinänsä ollut pikku juttu mutta siippa alkoi esittämään syytöksiä siitä että olen syytänyt vessaan kaikkea sinne kuulumatonta ja että olen siis syyllinen tapahtumaan. Tämä riehaannutti minut siinä määrin että leppymiseen on mennyt osa tätäkin päivää. Asiaa ei suinkaan paranna se että tukos on edelleen tiiviisti paikallaan joka tarkoittaa sitä ettei yläkerran vessaa siis voi käyttää, joka taas toisaalta tarkoittaa sitä että hyppään notkean olemukseni kanssa portaita ylös ja alas kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Asialle olisi tietysti voinut yrittää tehdä jotain; lainata imukupin, viemärivaijerin tms. mutta jostain syystä sille ei ole tapahtunut ainakaan siipan taholta mitään. Itse olen sentään yrittänyt sörkkiä pönttöä vessaharjalla, kokeilla tuntuuko kädenulottuvilla (siivoushanskat kädessä) mitään ja lainannut pullollisen viemäriainetta ja käyttänyt sen tuloksettomasti. Luultavasti tilanteen aiheuttaja on kaksivuotias joka on siis voinut tunkea verkostoon käytännössä katsoen aivan mitä tahansa. 

Mummi on edelleen sairaalassa mutta ehkä hitusen paremmassa kunnossa kuin eilen. Aamulla arjen koittaessa otetaan luultavasti verikokeetkin ja saa nähdä onko antibiotti alkanut puremaan. Tilanne näyttää ainakin nyt hieman valoisammalta kuin eilen.

Huomenna oli tarkoitus lähteä kaupunkiin mutta saa nähdä jaksanko kun unet jäävät niin vähiin. Siipalla hammaslääkäriaika ja olin itse ajatellut lähteväni hankkimaan kaikkea pientä puuttuvaa ja ehkä metsästämään puutarhakalusteita jos vaikka jotain olisi jäljellä puoleen hintaan. Katsotaan miltä aamulla tuntuu. Esikoinen kotiutui myös parin viikon lomaltaan illalla joten talo ei ole niin autio kuin se kerkesi  muutaman päivän olla, hyvä niin. Nyt voisin ehkä yrittää uudestaan saada nukkumatin kiinni,huomenna lisää.