Sunnuntaiehtoo alkaa jo kääntyä yön puolelle ja viikonloppu alkaa olla takanapäin. Omaan henkilökohtaiseen viikonlopun viettooni kuului jonkunlaista paikkojen kohennusta vaikkakin niin paikallista tai hetkellistä ettei se enää missään näy. Itseasiassa täällä vallitsee taas sen sortin kaaos että huomisen päivän saisi helposti kulutettua sen raivaamiiseen, katsotaan. Toisaalta olisi sekä ihanaa että henkisen ja fyysisenkin hyvinvointini kannalta tärkeää  lähteä lenkille. Ruokahuollossa aion ainakin mennä huomenna siitä missä aita on matalin. Illalla on nimittäin tilkkukurssi ja sinne olisi suunnitelmissa lähteä. Viime maanantaina oli Siippa sekä Vauvan että Naperon vahtina mutta huomenna Vauva taitaa lähteä kurssille. Vauva ei tunnu syystä tai toisesta kestävän äidinmaidonvastiketta vaan puklaa muutaman tunnin päästä kaiken kaaressa ulos. Rintapumpunkin kyllä omistan mutta sen käyttö vaatii hieman aikaa ja omaa rauhaa enkä ole nyt jaksanut keskittyä koko lypsämiseen. Sitteri ja kantoliina mukaan niin eiköhän yhdestä kurssi-illasta selvitä. Jos en kerkeä ompelemaan niin paljon niin saanpahan ainakin opit imettyä itseeni ja voin ommella viikolla kotona.

Laihtutmiseni on sujunut taas mallikkaasti vaikka en mitenkään kovin tiukkapipoisesti siihen suhtaudukkaan. Kiloja on karissut kahdeksan, tarkkaan en tiedä koska maanantaisin eli huomenna on "virallinen" punnituspäivä. Imetys vie tietysti energiaa ja siksi paino tippuu helpohkosti. Syön kuitenkin normaalisti, olen vain jättänyt turhat syömiset ja juomiset pois ja kiinnittänyt huomiota siihen mitä syön. Toistakymmentä kiloa on kuitenkin vielä jäljellä. Puolen kilon viikkovauhti tuntuu olemattomalta  vaikka ei sitä olekkaaan, jos ajattelee määrän voipakettina tuntuu se kuitenkin paljolta. Ällöttäväksi ylipainoisessa minässä kaiken muun isäksi tekee se etten tunne kehoani omakseni, asun siis jossain muodottoman tuntuisessa kasassa. Ylipaino ei minun tapauksessa kaunista kasvojani ollenkaan, päinvastoin. Venyttelin tässä yksi ilta kaulan alla olevaa helttaa ja kysyin Siipalta mikä se eläin jolla on  tällaineen. Joskus sitä ei ehkä toivo kaikkein rehellisimpiä vastauksia mutta tällä kertaa se tuli kuin apeekin hyllyltä. Siippa nimittäin tiesi alta yksikön mitä eläintä muistuta kaulahelttoineni. Nimittäin kalkkunaa. Kiitos Siippa, epärehellisyydestä nyt ainakaan ei voi syyttää.