Tänään(kin) on vietetty kotipäivää, Naperon eilisiltaisen yhtäkkisen kuumeen vuoksi päätin jo eilen että äitilapsijutut saa tältä päivältä jäädä. Heräsin aamulla normaalisti puoli kahdeksan jälkeen laittamaan koululaisille aamiaista ja eväitä. Tunsin itseni kuitenkin kovin väsyneeksi ja päätin kömpiä peiton alle Neiti Vauvan viereen vähäksi aikaa vielä. Heräsin seuraavan kerran kun yön aikana ihmeparantumisen kokenut Napero käski nousemaan heti ylös, väsytti ihan hirveästi enkä olisi millään jaksanut. No Napero ei antanut periksi joten noustava oli ja keittiöön päästyäni huomasin että kello oli puoli yksitoista! Mutta että oli ihanaa nukkua. Tiedä vaikka olisin saanut lievän aiv otärähdyksen eilen lentäessäni. Tärsky olikin ehkä luultua rajumpi tuntuu vielä nokkavarressa ja hampaissa vaikka siis kolautin takaraivon, vasenta rannettakin kolottaa. Kävi mielessä että pienestä se henkirievunkin säilyminen tai menettäminen voi joskus olla kiinni, tässä asiassa en usko kuitenkaan pelkkään sattumaan. Sattumaa ei varmasti ole myöskään se että meidän ihana teräsmummimme täyttää huomenna 98 vuotta. Syksyllä Mummi oli kolme viikkoa sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi, crp lähenteli kolmeasataa ja tilanne ei muutamaan päivään näyttänyt kovin toiveikkaalta. Mutta Mummipa parani ja kotiutui kolmen sairaalaviikon jälkeen. Huomenna pitää tai saa soittaa onnittelupuhelun, kauaa ei varmasti huomenna jutella koska onnittelijoita on varmasti aika paljon, ensimmäinen viidennen polven edustajakin syntyi loppuvuodesta.

Omaan henkilökohtaiseen tällä hetkellä pieneen ja sosiaalisesti rajoittuneeseen elämääni on tulossa hurja mullistus. Lähden nimittäin jo huomisiltana ystävättäreni luo yöksi Suomeen ja perjantai aamuna lähdemme kohti Haaparantaa tarkoituksena käydä Ikeassa. Meitä on kuullemma lähdössä kokonaista ysitoista henkeä linja-autolla joten reissusta voi tulla hauskakin. Tarkoituksena on hankkia kaksi tällaista valkoista kirjahyllyä ja ehkä toinen matto olohuoneeseen ja mitä nyt sitten löytyneekin . Kävin netissä katsomssa varastotilanteen ja soitinkin sinne, itse hyllyjä kuullemma oli mutta lasiovia ei joten ne jäävät hankittavaksi joskus myöhemmin. Varasin alkuillaksi vielä ajan kampaajalle joten eiköhän tämä tästä. Ystävätär mainitsi vielä ottavansa mukaan siideriä jota kuullemma on kertynyt ja päiväykset uhkaavat mennä umpeen? Anoppi lupasi hakea illalla Naperon ja Neiti Vauvan sinne yöksi ettei Siipan tarvitse perjantai aamuna ennen töihinlähtöä viedä joten sikälikin voin yhtä hyvin poistua jo huomisiltana, suunnitelma kuullostaa siis paremmalta kuin hyvältä. Jos onnistaa voin ehkä matkan varrella tavata myös kadonneen ystävämme auringon.