Aika kuluu käsittämätöntä vauhtia. Pikkupiika täyttää tänään kokonaisen kuukauden. Viikonloppu kului huippuvauhtia sen suurempia aikaansaamtta. Siipalla luvassa taas kiireinen työviikko joten kiirettä pitää siis kotirintamallakin. Syksy tuli yhtäkkisesti ja aikaisin, lunta on jo alle tuhannessa metrissä ja lisää näkyy satavan koko ajan. Soitin juuri äsken vanhalle eläkkeellä olevalle rovastille josko hänelle sopisi tulla ristimään vauva syyskuun viimeisenä viikonloppuna, lupasi tulla aikoi vain tarkistaa ajankohdan. Rovasti kävi kastamassa myös kaksivuotiaan kotona toissa vuonna. Pyysimme häntä kahdesta syystä, ensinäkin hän osaa suomea ja toimitti viimeksi kasteen kahdella kielellä. Suomenkielinen osuus oli kyllä sen verran koominen etten uskaltanut katsoa kehenkään muuhun suomalaiseen koko toimituksen aikana, jos rovasti ei jotain sanaa suomeksi tiennyt niin luultavasti keksi sen. Koko toimitus sujui  kuitenkin varsin sutjakkaasti ja tunnelma oli rento.

Kaksivuotias lähti aamulla lastentarhaan 14v.isosiskonsa kanssa joka kulkee kouluun tarhan kautta. Hieno juttu, neljätoistavuotias on kypsynyt viimekeväästä huimasti. Minä lupasin taas läteä perunan nostoon apivanhemmille, sää ei kyllä houkuta mutta ei taida auttaa. Käyhän se liikunnasta sekin vaikka illalla aion kyllä käydä pienen lenkkini vaikka sataisi pieniä kiviä. Nyt taidan pukea ja lähteä, muutama tunti ulkona ja sitten ruuanlaittoon ym...