Viikonloppu alkaa olla pulkassa ja maanantaiaamuun on vielä muutama tunti aikaa. Jos olisin järkevä ja ennakoisin tulevaa olisin jo aikoja sitten ollut nukkumassa. Yksi vanhimmista ja parhaista ystävistäni käväisi kylässä tuoden samalla esikoisen joka oli ollut heillä viikonloppukylässä. Ilta venähti mutta tällä krtaa se ei harmita, välimatka ei ole hurja vaikka valtakunnanrajan ylittääkin mutta kaikilla on omat kiireensä ja niin se vaan tahtoo vähiin jäädä. On kuitenkin ihana tietää että on olemassa ystäviä jotka ovat aina olemassa vaikka ei jatkuvasti yhteydessä oltaisikaan, mutta että jos tiukka paikka tulee niin voi soittaa vaikka keskellä yötä. Sellaisia ei elämän varrella yleensä ole kovin montaa. 

Viikonlopun teema on ollut talon/rakennuksen ulkopuolen siivous siis tontin tai mahdollisen tulevan pihan. paljon saatiin aikaiseksi mutta paljon on vielä jäljelläkin. Lapset osallistuivat hommaan ja tekivätkin paljon mutta voi jeesus että koko aikainen komentaminen on rasittavaa, ymmärrän hyvin että vaativimmissa johtotehtävissä olevat ja suuren määrä alaisia omaavat ja niistä henkilöstövastuussa olevat johtajat palavat loppuun niin usein. Kun ei muutaman alaikäisen kanssa tahdo pärjätä niin kuinka sitten täysikäisten komentelu mahtaakaan rasittaa. Neuvottelemiseksi sitä kai nykyään ainakin työelämässä kutstaan. Laitan tähän muutamia kuvia siivousurakan tuloksista, ennen siivousta kuvia ei nyt tullut otettua joten homman laajuudesta ei voi kovin laajaa käsitystä saada. Voin kuitenkin sanoa että yli kymmenen peräkärrylastillista kaikkea rakennusroskaa, lavoja ym. tuli vietyä kaatikselle. Ja roskiahan on toki ajettu monta kertaa aikaisemminkin, jotain poltettu kiellosta huolimatta paikan päälläkin.

Etupihaa

ja takapihaa

Maisema olohuoneen ikkunasta kiikarin läpi katsottuna laskuveden aikaan

Mulla on huomenna vapaapäivä ja mietin että pitäisiköhän toistaiseksi viimeisen kerran riuhtaista ja saumata viimeiset kaakelit jotka vielä ovat saumoja vailla. Tällä kertaa aloittaminen on suurin juttu, tiedän että tyydytys homman jälkeen olisi megaluokkaa. Yhteen varastokopperon lattiaan kellarissa olisi kaakeleitakin jotka jäivät kodinhoitohuoneen lattiasta yli, ja nehän voisi myös laittaa, ei kuitenkaan huomenna. Voin kai sen verran kehaista itseäni että olen laatoittanut ehkä puolet tämän rakennuksen laatoituksista, sekä seiniä että lattioita joten nyt voin jo sanoa että vähän osaankin. Kosteuseristykset on kuitenkin tehnyt ammattimies. Olenhan maininnut että olen muka jonkunlainen "käsityöläinenkin" vaikkei se tässä blogissa vielä millään lailla ole näkynytkään, tuli siis mieleen koska kaikenlaisesta käsin näpräämisestä on ollut apua tässä rakentamisessakin. Ei niin suurta eroa onko materiaali kangas, lanka vai puu ja laasti mutta varsinkin tässä vaiheessa rakennusprojektia palajaa mieli jo joihinkin "tyttöjen juttuihin" joita voi tehdä normaalit vaatteet päällä. Vaikka toisaalta tässä vaiheessa raskautta en tunne oloani kovinkaan tyttömäseksi tai normaaliksi, oli päällä mitä tahansa. Päällä kyllä myös on nimen omaan mitä tahansa koska en ole vielä kerennyt äitiysvaateostoksile ja kuljeskelenkin lähinnä siippani vetimissä sepalus enemmän tai vähemmän auki, kuullostaa viehkeältä vai mitä (näyttää myös).